»
Kilpailukalenteri Dingo on oikein elegantti, komea tuontiuros Ranskasta, joka päätyi minulle ikäänkuin vahingossa. Ystäväni oli jo kauan puhunut welsh corgi pembroken ottamisesta ja minä tietysti innoissani odotin, että hän lähtisi katsomaan Ranskasta oikein tunnetulta ja hyvältä kasvattajalta, Epcot Kennelsistä itselleen tätä nimenomaista koiraa, vielä kun olin lähdössä hänen mukaansa suorittamaan edellämainittua tehtävää. Todellakaan ei ollut tarkoitus ottaa uutta koiraa, eikä tullut lentokoneeseen astuessa mieleenkään, että mukaani tarttuisi ylimääräinen corgi.
Niin vain, kun pääsimme kasvattajalle asti, hän johdatti meidän pentulaatikolle ja juuri sinä hetkenä tiesin, että oli ollut virhe tulla tänne. Ne pienet pötkylät olivat vain niin suloisia, että ei niitä voinut kuin ihailla. Pieniä, viattomia otuksia, jotka lyllersivät aitauksessaan tietämättä oikeastaan mistään yhtään mitään. Sillä hetkellä päätin, että tällainen on saatava ja vastauksen jo arvaten, kysyinkin kiltiltä kasvattajatädiltä, liikenisikö näistä yhtäkään minulle. Koska kyseessä oli varsin maineikas kasvattaja, hän vastasi kaikkien pentujen olevan valitettavasti jo varattuja. Lievästi sanottuna pettyneenä lähdin ystäväni kanssa hotellille ja toistelin mielessäni, että tänne ei olisi koskaan pitänyt tullakaan, nyt kun pentukuume iski, sen pystyi sammuttamaan vain pentu.
Seuraavana päivänä sain kuitenkin Epcot Kennelsin omistaja soitti minulle, kertoen, että hän pohti kysymystäni ja oli huomannut, että hänen kasvattajaystävällään, jonka kennel sijaitsi myös Ranskassa, oli suunnitteilla pembroke pentue ja kehui Orbit Pembrokesia oikein hyväksi kenneliksi, jossa kasvatusperiaatteet ovat kohdallaan. Ajattelin, että tästäpä pitää saada lisätietoja, ja selvisikin, että vanhemmat olivat oikein hyvin menestyneitä, terveitä ja hyväluonteisia. Tapanani ei yleensä ole ottaa koiraa hetken mielijohteesta, vaan se on pitkän harkinnan tulos. Tässä tapauksessa tuollainen oli vain yksinkertaisesti pakko saada.
Dingon ollessa jo luovutusikäinen, lähdin tottakai hakemaan poikaa Ranskasta. Halusin välttämättä hakea poikasen itse. Matkamme kotiin sujuikin varsin hyvin ja uuteen kotiin Dingo suhtautui myös oikein hyvin. Uros vaikutti oikein rauhalliselta ja viileältä pennulta, jonka kanssa tuskin tulisi mitään suurempia ongelmia, oiva valinta siis.
Uros osoittautuikin pentuna ennustuksieni mukaan oikein rauhalliseksi makkaraksi, joka vaelteli kuono maata viistäen paikasta toiseen ja oli innokkaana ottamassa uusia asioita ja tuttavuuksia vastaan. Jo alusta saakka minulla ja tällä koiralla - Dingolla oli eräänlainen yhteys, yhteisymmärrys vallitsi välillämme jo sen automatkan aikana, jonka Dingo kulki kanssani kotiin, kun olimme tulleet Ranskasta. Tiesin heti, että olin valinnut oikean koiran, ja kyllä, Dingon kanssa yhteiselämä on sujunut todella loistavasti, enkä voisi kuvitellakaan ketään muuta koiraa tähän asemaan.
Nykyisin Dingo on myös erittäin rauhallinen, ja yhteistyl tämän koiran kanssa sujuu kyllä leikiten. Dingo on aina valmis toimintaan, ja on erittäin miellyttämishaluinen herra. Johtajalleen lojaali ja uskollinen koira, joka on tuskin koskaan suunnitellutkaan, tai edes ajatellut vallankaappausta. Motivointikeinona on käytetty makupaloja, sillä Dingo on ollut perso kaikille herkuille jo pienestä vaavista saakka, eikä motivointikeinoa ollutkaan kovin vaikeaa keksiä. Uros myös oppii melkoisen nopeasti, ja omaa erinomaisen keskittymiskyvyn, oikea unelmien enkelikoira.
Dingon hihnakäyttäytyminen ei tosin ikinä ole ollut kympin luokkaa. Muut koirat kiinnostavat kauheasti ja aina toista koiraa ohittaessa olisi niin ihanaa mennä vähän nuuskimaan ja tekemään lähempää tuttavuutta. Tämä käyttäytyminen on tosin iän myötä vähän karsiutunut, mutta mihinkän koira karvoistaan tai tiikeri raidoistaan pääsee. Vaikka lenkeillä toiset koirat kiinnostavatkin, niin kilpailutilanteissa Dingo osaa keskittyä omaan suoritukseensa todella mallikkaasti, eikä haikaile muiden perään.
sukutaulu
